Kiistelty EU:n elpymispaketti

22.02.2021

Koronakriisi on aiheuttanut mittavat taloudelliset tappiot maailmalla. Työttömyys räjähti käsiin, ja useampi yritys laittoi lapun luukulle ja ajautui konkurssiin. EU teki päätöksen yhteisestä talouden elvyttämisestä. Nyt pohdin tässä blogitekstissäni sitä, kuinka kannattava tämä paketti on Suomelle.

Suomi kuuluu EU:n elpymispaketin nettomaksajiin eli Suomi tulee maksamaan paketista 6,6 miljardia ja Suomi saa vain 2,7 miljardia. Elpymispaketin avustukset jaetaan vuosina 2021-2023. Suomi maksaa elpymispaketin laskun vuosina 2028-2058. EU:n elpymispaketti ei ole lainapainotteinen vaan pikemminkin avustus erityisesti Etelä- ja Itä-Euroopan maille Länsi- ja Pohjois-Euroopan kustannuksella.

Pakettia on puolusteltu sen turvin, että paketista on hyötyjä Suomen viennille sekä sen merkitys on tärkeä yhteisen hyvän kannalta: Suomen pitää EU-maana kantaa kortensa kekoon, jotta eurokaan ei ole vaakalaudalla. Paketin puolustajat uskovat, että on Suomen etu, kun koko EU elpyy mahdollisimman pian koronakriisin aiheuttamista taloudellisista tappioista. Hallituspuolueiden edustajat ovat jopa puolustaneet pakettia sen osalta, että Suomen viennin kannalta on tärkeää Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttäminen. Kuitenkin on hyvä arvioida pakettia kriittisesti, onko asia todella näin. 

Taloustieteen tohtori Juha Tervala oli viime vuonna mukana tekemässä tutkimusta Pohjois-Euroopan finanssipoliittisesta elvytyksestä 2010-luvulla. Tutkimuksen mukaan elvytyksen vaikutus Etelä-Euroopan talouteen viennin välityksellä oli pieni, koska kauppa eteläisen ja pohjoisen välillä on vähäistä. Toisin sanoen paketin puolustajien väitteet ainakin viennin näkökulmasta ovat jopa katteettomia.

Tervalan mukaan olisi tervetullutta julkisessa keskustelussa avoimesti myöntää, ettei elpymispaketti ole Suomen etu. Elpymispaketti saattaa heikentää Suomen julkisen talouden talouskasvua, ja talouden tasapainoa. Suomi tulee maksamaan paketin kustannukset tulevina vuosina korkeampina jäsenmaksuina, jotka voivat vaikuttaa siihen, että kotimainen kysyntä heikkenee mahdollisten veronkiristysten vuoksi.

Mikäli Suomi olisi ainoana maana vastustanut EU:n elpymispakettia no bail out -sääntöön vedoten, olisi siitäkin koitunut todennäköisesti korkea poliittinen hinta. Toisaalta EU on rikkonut omia perusperiaatteitansa sekä no bail out -sääntöä eli avustamiskieltoa. Säännön mukaan toiset EU-maat eivät saa ottaa velkaa avustaakseen toisia jäsenmaita eli kansankielellä käännettynä jokainen hoitaa omat velkansa. Kuitenkin tämä sääntö unohtui. Syynä voi olla se, että EU keksi keinoja kaihtamatta saada tavoitteensa maaliin eli pelastaa Etelä- ja Itä-Euroopan maat, jottei EU romahda.

Mielestäni liian usein menemme koronaverhon taakse keskusteltaessa taloudellisesta ahdingosta. Etelä- ja Itä-Euroopan maat olivat jo ennen koronaa hoitaneet huonosti taloutensa, joten tuntuu hullunkuriselta ajatukselta se, että EU:n korona-avustuksen saavat kyseiset maat, jotka olivat jo ennen koko virusepidemiaa hoitaneet taloutensa huonoiten koko EU:ssa. Vastataanko todella avustuksilla vain ja ainoastaan koronan aiheuttamiin taloudellisiin vahinkoihin? Suomi mukaan lukien on kärsinyt myös ennen koronaa finanssikriisin varjosta. Finanssikriisissäkin laitettiin paljon rahaa liikkeelle, mutta kaikki se raha oli lainaa, ja lainarahaan liittyy velvoite takaisinmaksusta toisin kuin avustukseen.

Vallitsevalle koronatilanteen aiheuttamille taloudellisille tappioille tai EU:n elpymispaketille emme enää mahda mitään. Mutta sille voimme, miten jatkossa toimimme. Kun Suomi saa oman kalliin avustuksensa, on toivottavaa, että avustus käytetään järkevästi. Työllisyysasteen pitäisi nousta eli työpaikkoja pitäisi syntyä lisää, jotta tämä maa tulee selviytymään kalliin paketin tulevista kustannuksista. Seuraavan kerran, kun kirjoitamme nimen alle yhteisiin sopimuksiin, olisi eittämättä tärkeää arvioida kokonaiskuva kriittisemmin sekä tarkastella, mikä lopulta olisi todella Suomen etu. Mielestäni pahinta on se, ettei asioita pystytä tarkastelemaan kriittisesti sekä myöntämään kylmää faktaa, ettei EU:n elpymispaketista ole Suomelle juuri mitään hyötyä.



Lähteet:

A-studio (2021). EU:n elpymispaketti ja Venäjä-suhteet. Saatavilla 18.2.2021.

Muhonen, Teemu (2021). EU:n elpymispaketti voi onnistuneessakin heikentää Suomen taloutta taloustieteilijä Juha Tervala: "Ei ole Suomen etu". Helsingin Sanomat 25.1.2021.