Miten käy kevään 2021 kuntavaaleille? — Koronapandemia saattaa lykätä vaaleja, ja se voi olla iso ongelma

26.02.2021

Koronapandemia on ravisuttanut maailmaa jo yli vuoden. Koronaväsymys painaa jokaista, jopa ministereitä, jotka vetosivat kansalaisten tunteisiin torstain (25.2.) tiedotustilaisuudessa. Korona on yhä suuri uhka terveydelle ja taloudelle, mutta nyt se on uhka myös kuntavaalien järjestämiselle. Oikeusministeriössä on ehkä herätty liian myöhään siihen, voidaanko vaalit järjestää alkuperäisen aikataulun mukaan.

Puolueilla ei ole ollut tähän mennessä kiinnostusta siirtää vaaleja. Kuitenkin koronaviruksen muunnos hankaloittaa tilannetta. Mikäli Suomen koronatilanne pahenee rajoituksista huolimatta, saattaa vaalien aikataulu olla uhattuna. Kuntavaaleista päätetään parlamentaarisesti eli kuntavaalien lykkääminen ei ole vain hallituksen käsissä. Oikeusministeri Henriksson on kertonut kutsuvansa lähipäivinä puoluesihteerit koolle keskustelemaan asiasta.

Kukaan ei vielä varmaksi pysty ennustamaan, miten käy, mutta vaalien lykkääminen tässä kohtaa olisi vaikeaa. Kuntavaalien siirtäminen jakaa mielipiteitä.  

Vaalien lykkääminen on poliittisesti riskialtista. Vaalien lykkäämistä voidaan pitää poliittisena laskelmointina. Tämä voi horjuttaa demokratiaa. Kuntavaalien siirtäminen vaatisi lakimuutoksen. Koronatilanteen ennustaminen on lähes mahdotonta. 

Yhä useammat kunnat ovat suurissa talousvaikeuksissa, eikä vaalien lykkääminen auta tilannetta. 

Kuntien talouden tasapainottaminen on eittämättä tärkeimpiä kysymyksiä kuntavaaleissa, ja se miten selviydytään talousvaikeuksista jopa koronapandemian runnomina.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi jo vuosi sitten, että kuntatalouden osalta Suomi jakautuu jopa kahtia. Karhunen arvioi, että voisi käydä jopa niin, että Helsinki on ainut joka pärjää. Vuoden 2019 tilinpäätösarvion mukaan Helsinki teki lähes 400 miljoonan euron positiivisen tuloksen, kun muut isommat kaupungit jäivät miinukselle.

Kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen taas totesi, että toisinaan satunnaiset tuotot, kuten yhtiöiden myynnistä saadut myyntituotot antavat kuntatalouden tilasta paremman kuvan, mitä se todella on. Huomioitavaa on, että kuntatalouden tilanne ei ole todellisuudessa korjaantunut, vaikka nyt useiden kuntien ja kaupunkien tulokset ovatkin ennakkoarvioista poiketen ylijäämäisiä. Nimittäin valtion koronatuet nostivat kuntien talousluvut parempaan valoon kuin mitä todellisuus on.

Esimerkiksi Hämeenlinnan tulos viime vuodelta näyttäisi olevan lähes 14 miljoonaa plussalla. Ilman valtion 26 miljoonan koronankompensaatiota näin ei olisi. Toisin sanoen valtion koronatuet jopa nostavat kuntien ja kaupunkien huonot talousluvut plussalle. Hämeenlinnan kaupungin talous on ollut alijäämäinen jo ennen koronaa lähes koko 2000-luvun muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.

Mielestäni oli järjetöntä jakaa kunnille noin suuria tukia ja samalla heikentää merkittävästi Suomen julkista taloutta. Koronan varjolla jaetaan rahaa tahoille, jotka ovat hoitaneet talouttaan huonosti ja joiden olisi syytä tarkastella toimintaansa kriittisesti. Koronatuet siis saattavat antaa kunnille väärän turvallisuuden tunteen ja harhan siitä, että mitään ei tarvitse muuttaa. Tilannetta siis voi verrata EU:n elpymispakettiin. Kirjoitin edellisen blogitekstini aiheesta, jos kiinnostaa löydät sen tästä  "Kiistelty EU:n elpymispaketti".


Kuntavaalien merkitys on nyt erityisen suuri näinä vaikeina taloudellisina aikoina

Suomalaisten äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa vuonna 2017 oli vain 58,8 prosenttia. Vuoden 2019 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 72,1 prosenttia. Suomalaiset eivät ole poliittisesti aktiivisia ainakaan äänestämisen suhteen, ja tämä on iso ongelma. Isoja ja merkittäviä päätöksiä tehdään niin valtakunnallisella kuin kunnallisella tasolla. Meillä kansalaisilla on vaikutusvaltaa siihen, ketkä niitä meihin vaikuttavia päätöksiä tekevät. Kannattaa muistaa, että on yllättävän suuri merkitys sillä, kuka istuu kaupungin- tai kunnanvaltuustossa. Paikallisten poliittisten päättäjien tekemillä päätöksillä on suuri vaikutus siihen, mitä me maksamme veroa tai mitä palveluja on tarjolla, ja miten ne toimivat.


Lähteet:

HS 17.2.2021: Kuntavaalien siirtäminen olisi vaikeaa ja poliittisesti riskialtista

HäSa 23.2.2021: Hämeenlinnan tulos tukien myötä plussalle

Kauppalehti 25.2.2021: Ovatko kuntavaalit nyt uhattuna? - Ministeri Henriksson kutsuu puoluesihteerit koolle poikkeusolojen vuoksi

Kuntaliitto 5.2.2020: Kuntatalouden kriisi jatkuu - Kuntakenttä jakautui kahtia uudella tavalla

Tilastokeskus 11.4.2017: Kunnallisvaalit 2017

Tilastokeskus 24.4.2019: Eduskuntavaalit 2019