Mielipidekirjoitukset 

01.02.2021

Aiemmat mielipidekirjoitukseni kesältä 2020

Lukijan mielipidekirjoitus (29.8.2020) Helsingin Sanomille: Kilpailukyvyn parantaminen synnyttäisi uusia työpaikkoja

Lukijan mielipidekirjoitus (14.6.2020) Helsingin Sanomille: Korkeakoulututkinto ei takaa työpaikkaa 

Kilpailukyvyn parantaminen synnyttäisi uusia työpaikkoja


Jouko Heyno kirjoitti (HS Mielipide 23.8.) nuorten työttömien työllistämiseen liittyvästä ongelmasta eli siitä, etteivät nuoret osaa olla töissä. Mielipiteestä sai sen käsityksen, että nuoremmat työntekijät olisivat liian mukavuudenhaluisia. Se tuskin on koko totuus.

Toisaalta esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin (sd) ehdotus kuuden tunnin työajasta osoittaa sen, että työtä kyllä tietyllä tavalla "vieroksutaan". Mikäli kuuden tunnin mittainen työaika parantaa työn tuottavuutta ja nostaa työllisyysastetta, silloin jopa utopistiselta kuulostavalle ehdotukselle tietenkin kannattaa väläyttää vihreää valoa.

Työajan lyhentäminen on toki minustakin mukava ajatus. Silti epäilen, auttaako se luomaan lisää työpaikkoja. Mielestäni olennaisempaa olisi parantaa yritysten kilpailukykyä, jotta syntyisi aitoja, uusia työpaikkoja.

On myös syytä miettiä, miten edistää työllistämistoimia työttömille. Pohdin, olisiko tarkoituksenmukaista, jos tarjottaisiin kohdistettuja työllistämistoimia erilaisille ryhmille kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille, korkeakoulutetuille tai ammattia vailla oleville nuorille. Uskon, että motivoitunut työntekijä tekee mielellään jatkossakin nykyisen mittaisia työpäiviä, kunhan saa töitä ja työskennellä koulutustaan vastaavassa mielekkäässä työssä.

Epäilen myös, onko hyvä, että keskitytään siihen, miten iäkkäiden työuria jatketaan, kun samaan aikaan nuorten keskuudessa työttömyys lisääntyy. Nuoria työttömiä on nyt yli kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (25.8.) mukaan myös kaikkia työttömiä oli 47 000 enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Toivon, että nyt keskityttäisiin pohtimaan sitä, miten saadaan lisää uusia työpaikkoja ja erityisesti miten saadaan nuorille töitä.

Netta Salonen

hallintotieteiden maisteri, Helsinki

Korkeakoulututkinto ei takaa työpaikkaa 


HELSINGIN SANOMIEN mukaan (14.6.) millenniaalit eivät pääse yhtä helposti kiinni työmarkkinoihin kuin aikaisempi sukupolvi.

Yksi syy on, että nykyään monet avoimet työpaikat ovat määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet tuovat vapautta mutta lisäävät epävarmuutta. Korkeakoulututkinto ei takaa enää varmaa uraputkea, vaikka takana olisi korkeakouluharjoittelu tai monipuolinen työkokemus opintojen ohella. Ainakin joillakin aloilla korkeakoulutettuja on liikaa suhteessa avoimiin työpaikkoihin.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on lisääntynyt merkittävästi kuluvan vuoden aikana Akava Works (2020) -työttömyyskatsauksen mukaan.

Vaikka koronaepidemia on lisännyt työttömien määrää, se on tuonut kenties uudenlaiset ratkaisun avaimet kohtaanto-ongelmaan: Etätyöstä on tullut nopeasti uusi normi. Uuden työpaikan perässä ei tarvitse enää välttämättä muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Pääkaupunkiseudulla kilpailu työpaikoista on kuitenkin kovaa. Oleellista olisi myös pysyä mukana työmarkkinoiden muutoksessa.

Talouden kannalta ei ole kestävää, että korkeakouluista valmistuvat päätyvät suoraan kortistoon. Mitään yksiselitteistä ratkaisua tähän ongelmaan ei ole, mutta olisi syytä edistää jatkokoulutusmahdollisuuksia, tukea nuoria yrittäjyyteen ja lisätä työelämän joustoja.

Toisaalta työnantajienkin pitäisi tarjota vastavalmistuneille mahdollisuuksia kerryttää soveltuvaa työkokemusta eikä syrjiä vastavalmistuneita vähäisen työkokemuksen perusteella.

Moni korkeakoulutettu työnhakija törmää myös siihen, ettei saa töitä siksi, että on ylikoulutettu.

Netta Salonen

hallintotieteiden maisteri, Helsinki