Suomen Nato-keskustelu käy nyt kiivaana — mitä siitä pitäisi ajatella?

30.01.2022

Ukrainan ja Venäjän välien kiristyessä myös Suomen Nato-keskustelu on noussut jälleen pinnalle. Keskustelu Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon tulee aina esille, kun Venäjä uhittelee länsimaita. Rauhallisempana  aikana Suomen Nato-keskustelu puolestaan hiipuu. 

Suomi ja Ruotsi eivät ole vielä Nato-maita, ja keskustelu Suomen tai Ruotsin mahdollisesta liittymisestä Natoon on pysynyt melko samalla tasolla. Suomi ja Ruotsi pitävät tietyllä tapaa yhtä Nato-keskustelussa, kumpikaan valtio ei ole vielä antanut vihreää valoa mahdolliselle liittymiselle. Mikäli Ruotsi osoittaisi suurta kiinnostusta liittyä Natoon, olisi väistämätöntä, että Suomessa syntyisi vastaava keskustelu välittömästi. Huomioitavaa on myös se, että tällä hetkellä Nato-keskustelu on kiivaampaa Suomessa kuin Ruotsissa. Suomi tietysti itse tekee päätöksensä siitä, liittyykö Natoon vai ei, mutta liittyminen Natoon ilman Ruotsia voisi heikentää kummankin maan turvallisuutta, toteaa turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian tutkija Johan Wiktorin.

Tällä viikolla Nato-keskustelu on käynyt erittäin kuumana. Ylen keskiviikon (26.1.) A-studiossa keskusteltiin Nyky-Naton voimasta sekä samaisena iltana MTV:n Asian ytimessä Jaakko Loikkasen vieraana oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelemassa mm. Natosta. Torstai-iltana (27.1.) Ylen A-talkissa jatkettiin myös Nato-keskustelua. Hetkeen ei tule mieleen, milloin viimeksi mediassa oltaisiin puhuttu näin paljon Natosta. Keskustelu Natosta on tietysti pinnalla, kun Venäjän ja Ukrainan välit ovat kiristyneet. Huoli mahdollisesta sodan syttymisestä Euroopassa on ymmärrettävää. Huomioitavaa on kuitenkin se, että Ukrainassa on ollut jo vuosia sota käynnissä, nimittäin Itä-Ukrainassa.

Suurvaltapolitiikka on oma lukunsa. Syy, miksi Venäjä uhittelee länsimaita, liittyy historiaan. Lisäksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina kilpailevat keskenään suurvaltapolitiikan kentällä. Venäjän toimet ovat väärin, mutta keskusteluyhteyden ylläpitäminen Venäjän kanssa olisi eittämättä kaikkien etu. Kukaan ei varmasti voi tietää, mihin Venäjä pyrkii tai mitä aikomuksia Venäjällä on, mutta rauhanomaiseen ratkaisuun kannattaa aina pyrkiä. Presidentti Sauli Niinistö peräänkuulutti vakauden luomista. Suomalaisten yhteinen tavoite on luoda vakautta, mutta pyrkimykset vakauden luomiseen eroavat toisistaan liittyen Nato-kantaan. Natoa kannattavien mielestä liittyminen Natoon lisäisi vakautta Suomessa ja Euroopassa. Puolestaan Nato-kriittisten mielestä liittyminen Natoon horjuttaisi vain entisestään vakautta. 

Venäjällä on hyvin hyytävät välit Naton kanssa sekä Venäjän ja EU:n välit ovat viilentyneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Kuitenkin EU-maana Suomi on poikkeuksellisen hyvin pystynyt ylläpitämään keskusteluyhteyden Venäjän kanssa. Mikäli Suomi liittyisi Natoon, tiedettävästi välit itänaapurivaltion kanssa viilenisivät rajusti. Suomi on niin ikään puun ja kuoren välissä kauhun tasapainon pelikentällä. Suomella on kuitenkin hyvät välit niin länteen kuin itään, ja sitä kannattaa vaalia jatkossakin. 

Palaan vielä varsinaiseen aiheeseen eli Natoon. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tärkeänä asiana, että kansan mielipidettä kuunnellaan Nato-kysymyksessä. Puollan Niinistön mielipidettä. Nato-kysymys on niin merkittävä asia, mitä ei voi mielestäni päättää ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Presidentin mukaan laaja mielipidetiedustelu, joka olisi julkisen kontrollin alla ei olisi kaukana kansanäänestyksestä. Niinistön mukaan suurissa ratkaisuissa on vaarana, että kansakunta jakaantuu, jos legitimiteettiä ei löydy, eikä mikään tavallinen mielipidetiedustelu täytä tätä legitimiteettiä.

Laaja keskustelu Natosta on hyvä asia. On tärkeää puntaroida niin ison kysymyksen todelliset hyödyt ja haitat. Mikäli suomalaisille tulisi eteen mahdollinen kansanäänestys Natoon liittymisestä, olisi eittämättä tärkeää keskustella vielä laaja-alaisemmin Natosta. Väistämättä isoilla poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys myös talouteen. Tulisi objektiivisesti arvioida, nostaisiko mahdollinen Nato-jäsenyys puolustusmenoja, ja jos niin, kuinka paljon. Nato-keskustelusta on puuttunut se näkökulma, jossa pohditaan, miten Suomi mahdollisena Nato-jäsenmaana joutuisi osallistumaan yhteisiin Nato-operaatioihin. Tämä tarkoittaa sekä kustannuksia että suomalaisjoukkojen lähettämistä sotilaallisiin operaatioihin. Huomioitavaa on myös se, että uskottavaa kansallista puolustusjärjestelmää on kuitenkin ylläpidettävä, vaikka kuuluisikin johonkin sotilasliittoon. Lopulta jokainen suvereniteetti valtio vastaa ensin itse puolustuksestaan.


LÄHTEET

Ruotsia kehotetaan varautumaan Suomen Nato-hakemukseen

Presidentti Sauli Niinistö pitää kansan mielipiteen selvittämistä tärkeänä mahdollista Nato-jäsenyyttä mietittäessä 

A-studio