
Talous- ja työllisyystoimet korona-aikana
Talouspolitiikan
arviointineuvosto julkaisi viikko sitten (26.1.) vuosiarvionsa
hallituksen politiikasta.
Raportissa arvioitiin muun
muassa hallituksen talous- ja työllisyystoimia.
Neuvoston mukaan
hallituksen tekemät toimet
lisäävät työllisyyttä pitkällä
aikavälillä.
Kuitenkin hallituksen
työllisyystavoitteiden
saavuttamiseksi tarvitaan
merkittäviä lisätoimia. Itse
odotan hengitystä
pidätellen, milloin hallitus
esittää konkreettisia
lisätoimia tämänhetkisen
työllisyystilanteen
parantamiseksi.
Lauantain (23.1.) Ylen Ykkösaamun vieraana oli Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehnin mukaan pandemia ja finanssikriisin pitkä varjo ovat merkittävästi heikentäneet talouden kasvua. Mielestäni kokonaan emme voi mennä koronan taakse vaan on pystyttävä myöntämään se, että talouden hiipuminen on ollut jo pidemmän ajan läsnä. Rehn tarjosi täsmälääkkeitä talouden ja työllisyyden edistämiseen. Pandemian saaminen kuriin on jokaisen meidän yhteiskunnallinen velvollisuutemme. Rokotteet ja suositusten noudattaminen ovat keskiössä. Eli etäisyyden pitäminen, kasvomaskien käyttö ja käsienpesu ovat jokaisen kansalaisen vastuulla. Rehnin sanoin käsiä pesemällä ei vain putsaa omaatuntoansa vaan helpottaa talouden elpymistä. Yksinkertaisella ja vastuullisella tavalla jokainen kansalainen voi kantaa kortensa kekoon ja edistää työllisyyttä.
Keskeisintä on kuitenkin arvioida
hallituksen kykyä toimia näinä
taloudellisesti haasteellisina
aikoina. Raportissa sanottiin, että
on suuri tarve
työmarkkinauudistukselle.
Neuvoston mukaan hallituksen
pitäisi kiinnittää
työllisyyspolitiikassaan enemmän
huomiota julkisen talouden
vaikutuksiin kuin työllisyyslukuihin.
Hallituksen työllisyysastetavoite on sinänsä
kunnianhimoinen, kasvattaa työllisten
määrää 60 000 henkilöllä. Se, miten
saavutetaan tuo keskeinen tavoite, vaatii
myös konkreettisia toimia.
Millä tavoin
hallitus aikoo luoda lisää työpaikkoja
minulle ja monille muille työttömille?
Avoimesti en ole kehdannut valittaa "kohtaloani", koska työttömyys on ollut minulle suuri häpeä. Olen aina ollut toimelias, yritteliäs, kunnianhimoinen sekä töitä vieroksumaton tyyppi. Olen aina ajatellut, että töitä riittää ahkerille tyypeille. Todellisuus iski kuitenkin vasten kasvojani. Työttömyys voi koskettaa ketä tahansa ja milloin tahansa.
Yliopisto-opintojeni ohessa tein kunnianhimoisesti töitä. Ajattelin nuorempana, kuinka valmistumisen jälkeen saan hyvän vakiduunin, koska olen jaksanut opintojeni ohella tehdä töitä. Sain valmistumisen jälkeen hyvän määräaikaisen työn, mutta sitten iski korona. Sadoista työhakemuksista huolimatta on ollut todella haasteellista päästä edes haastatteluun. Kilpailu on kovaa.
Kuitenkin positiivisena
ihmisenä olen myös löytänyt
hyviä ja opettavaisia puolia
työttömyydestä. Työttömyys
on opettanut nöyryyttä.
Olen ottanut vastaan muita
kuin oman alan töitä.
Ahkerana tyyppinä olen
opetellut sietämään
epävarmuutta ja oppinut
olemaan kiitollinen lyhyistä
sijaisuuspätkistäkin. Pakko
on kuitenkin myöntää,
että työttömyys on ollut
rankkaa. Kaikille korona-aika on epämiellyttävää,
mutta koen vahvasti sen
olevan erityisen
turhauttavaa työttömille,
jotka haluaisivat hinnalla
millä hyvänsä päästä jo
töihin.
Pyydän, että minua viisaamman henkilön hyviä
konkreettisia neuvoja noudatetaan, jotta talous ja
työllisyys elpyvät. Tsemppiä kaikille erityisesti työttömille!
Kesää ja taloudellisesti parempia aikoja odotellessa, kiitos!

Blogin alkuteksti on julkaistu ensimmäisen kerran LinkedInissäni viime viikon keskiviikkona (27.1.)