Talous- ja työllisyystoimet korona-aikana

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi viikko sitten (26.1.) vuosiarvionsa hallituksen politiikasta. Raportissa arvioitiin muun muassa hallituksen talous- ja työllisyystoimia. Neuvoston mukaan hallituksen tekemät toimet lisäävät työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Kuitenkin hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Itse odotan hengitystä pidätellen, milloin hallitus esittää konkreettisia lisätoimia tämänhetkisen työllisyystilanteen parantamiseksi. 

Lauantain (23.1.) Ylen Ykkösaamun vieraana oli Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehnin mukaan pandemia ja finanssikriisin pitkä varjo ovat merkittävästi heikentäneet talouden kasvua. Mielestäni kokonaan emme voi mennä koronan taakse vaan on pystyttävä myöntämään se, että talouden hiipuminen on ollut jo pidemmän ajan läsnä. Rehn tarjosi täsmälääkkeitä talouden ja työllisyyden edistämiseen. Pandemian saaminen kuriin on jokaisen meidän yhteiskunnallinen velvollisuutemme. Rokotteet ja suositusten noudattaminen ovat keskiössä. Eli etäisyyden pitäminen, kasvomaskien käyttö ja käsienpesu ovat jokaisen kansalaisen vastuulla. Rehnin sanoin käsiä pesemällä ei vain putsaa omaatuntoansa vaan helpottaa talouden elpymistä. Yksinkertaisella ja vastuullisella tavalla jokainen kansalainen voi kantaa kortensa kekoon ja edistää työllisyyttä. 

Keskeisintä on kuitenkin arvioida hallituksen kykyä toimia näinä taloudellisesti haasteellisina aikoina. Raportissa sanottiin, että on suuri tarve työmarkkinauudistukselle. Neuvoston mukaan hallituksen pitäisi kiinnittää työllisyyspolitiikassaan enemmän huomiota julkisen talouden vaikutuksiin kuin työllisyyslukuihin.

Hallituksen työllisyysastetavoite on sinänsä kunnianhimoinen, kasvattaa työllisten määrää 60 000 henkilöllä. Se, miten saavutetaan tuo keskeinen tavoite, vaatii myös konkreettisia toimia. 

Millä tavoin hallitus aikoo luoda lisää työpaikkoja minulle ja monille muille työttömille? 

Avoimesti en ole kehdannut valittaa "kohtaloani", koska työttömyys on ollut minulle suuri häpeä. Olen aina ollut toimelias, yritteliäs, kunnianhimoinen sekä töitä vieroksumaton tyyppi. Olen aina ajatellut, että töitä riittää ahkerille tyypeille. Todellisuus iski kuitenkin vasten kasvojani. Työttömyys voi koskettaa ketä tahansa ja milloin tahansa. 

Yliopisto-opintojeni ohessa tein kunnianhimoisesti töitä. Ajattelin nuorempana, kuinka valmistumisen jälkeen saan hyvän vakiduunin, koska olen jaksanut opintojeni ohella tehdä töitä. Sain valmistumisen jälkeen hyvän määräaikaisen työn, mutta sitten iski korona. Sadoista työhakemuksista huolimatta on ollut todella haasteellista päästä edes haastatteluun. Kilpailu on kovaa. 

Kuitenkin positiivisena ihmisenä olen myös löytänyt hyviä ja opettavaisia puolia työttömyydestä. Työttömyys on opettanut nöyryyttä. Olen ottanut vastaan muita kuin oman alan töitä. Ahkerana tyyppinä olen opetellut sietämään epävarmuutta ja oppinut olemaan kiitollinen lyhyistä sijaisuuspätkistäkin. Pakko on kuitenkin myöntää, että työttömyys on ollut rankkaa. Kaikille korona-aika on epämiellyttävää, mutta koen vahvasti sen olevan erityisen turhauttavaa työttömille, jotka haluaisivat hinnalla millä hyvänsä päästä jo töihin. 

Pyydän, että minua viisaamman henkilön hyviä konkreettisia neuvoja noudatetaan, jotta talous ja työllisyys elpyvät. Tsemppiä kaikille erityisesti työttömille! Kesää ja taloudellisesti parempia aikoja odotellessa, kiitos! 

Blogin alkuteksti on julkaistu ensimmäisen kerran LinkedInissäni viime viikon keskiviikkona (27.1.)